Kuva: Christoffer Björklund

Puhdistusteho

Påttin puhdistamolla on oma käyttölaboratorio, jossa tehdään kaikki puhdistamon ohjauksessa tarvittavat fysikaaliset ja kemialliset määritykset. Laboratoriossa tehdään vuosittain tuhansia määrityksiä puhdistamolle tulevasta ja mereen menevästä vedestä sekä lisäksi puhdistusprosessin eri vaiheista ja syntyvästä lietteestä.

Puhdistusteho koko vuoden keskiarvona oli siis fosforin suhteen 97 %. Kokonaistypen reduktio oli 50 %. Typenpoistoteho lasketaan vuosikeskiarvona ja vain siltä ajalta, jona tulevan jäteveden lämpötila on vähintään 12 ºC. BOD7 mittaa orgaanisen aineen biologista hapenkulutusta ja CODCr orgaanisen aineen kemiallista hapenkulutusta. Ohijuoksutuksia ei ole esiintynyt yli 20 vuoteen.

 

Kuva: Katja Lösönen

Rehevyystason muutos Vaasan edustan merialueella:

Rehevyystaso määritellään mittaamalla Klorofylli-a, eli lehtivihreällisten planktonlevien määrä vedessä. Tulos on suoraan verrannollinen levämäärään ja siten meren rehevöitymiseen. KVVY Tutkimus Oy suorittaa meille vuosittain vesianalyysit. Rehevyysluokituksen on laatinut Pohjanmaan Vesi ja Ympäristö ry.

Vuonna 2023 rehevyystilanne näyttää yhä huonontuneen.

Rehevyyteen vaikuttaa luultavasti lähiaikoina suoritetut suuret ruoppausurakat, m.m. Tuovilan-Sulvanjoen ruoppaukset (joet laskevat Eteläiselle Kaupunginselälle), Isolahden sataman ruoppaus sekä lisäksi Vaskiluodon ympäristössä tapahtuneet ruoppaustyöt. Vaskiluoto-Vaasa -väylän ruoppausurakka suoritetaan vuosien 2023 - 2024 aikana. Ruoppauksien vaikutuksilla saattaa olla merkitystä lähimerialueen ravinnetasojen nousuun. Lisäksi myös Laihianjoen tuomat ravinteet todennäköisesti sedimentoituvat osittain Eteläisen Kaupunginselän pohjaan. Ruoppauksen myötä parantuneet virtausolosuhteet voimistavat veden ja ravinteiden liikettä ja sedimenttien ruoppaaminen vapauttaa niihin sitoutunutta fosforia veteen.

Rehevyystason muutos meressä Vaasan kaupungin edustalla 2014 - 2023 >>  (pdf - avautuu uuteen ikkunaan)

 

 

Klikkaamalla kartan pisteitä, näet Klorofylli-a mittaustuloksia vuodesta 2013 eteenpäin.

 

Fosfori, typpi ja rehevöityminen

Typpi ja fosfori ovat alkuaineita, jotka ovat osana monissa elämälle välttämättömissä yhdisteissä. Ilmasta noin 78 % on typpeä, ja fosforiyhdisteitä on kaikissa elävissä soluissa. Tämän takia fosforia ja typpeä käytetään lannoitteina pelloilla. Näiden ravinteiden biokemialliset reaktiot ja kulkeutumismekanismit ovat toki erilaiset. Fosfori kerääntyy kiintoaineeseen ja typpi puolestaan liukenee veteen. Meressä ravinnekuormitus kiihdyttää kasviplanktonin tuotantoa, mikä johtaa rehevöitymiseen.

Tärkeä tekijä rehevöitymisessä on fosforin ja typen suhde, joka määrää levätuotannon ohella myös eri levälajien esiintymistä. Fosforikuormituksen vähentäminen on tärkeämpää, sillä se on tärkeämpi levien lisääntymiselle. Typen merkitys ei ole niin yksikäsitteinen. Typpikuormituksen pieneneminen vähentää tiettyjä levälajeja, mutta tämä taas saattaa aiheuttaa sinilevien lisääntymistä, sillä sinilevät pystyvät ottamaan tarvitsemansa typen suoraan ilmakehästä. Tärkeää onkin siksi vähentää typen ja fosforin kuormitusta samanaikaisesti.

 

Päivitetty 25.06.2024